tiistai 16. tammikuuta 2018

LED Spider COB taimikasvatukseen

Monet pienet taimet tekevät jo useampia kasvulehtiä ja pienissä kivivillakuutioissa olevia kasveja siirsin Nutriculture X-Stream -kasvatuslaitteistoon. Nutriculture X-Stream
X-Stream laitteistossa kasvit ovat muutavan viikon ja siinä stimuloituu kasvien juurten kasvu. Tämän jälkeen ne siirretään isompiin kivivillakuutioihin tai sitten kookokseen.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=168/627

Viime vuonna hankin VP-Luxilta mainion Hailean vedenlämmittimen kasvihuonekäyttöön, siellä se lämmitti alkukeväällä suurten NFT-ravinnesäiliöiden vettä. Nyt otin tämän lasisen lämmitysputkilon taas käyttöön ja noin puolessa tunnissa se lämmitti alle +10 asteisen sadeveden X-Stream laitteiston resossa yli +20 asteiseksi. Vettä resoon meni noin 13 litraa.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=171/675

Taimikasvatusvalaisimeksi tuli taas VP-Luxin edustama LED Spider COB 432W  -kasvivalaisin, jolla saa taimet hyvään kasvuun ja kasvit vahvoiksi ja tukeviksi ennen kasvihuoneeseen siirtoa, joka rocotojen osalta tapahtuu helmi-maaliskuun vaihteessa.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=6/562

lauantai 13. tammikuuta 2018

Rocotot haaroittuvat

Rocoto Puno Rojo

Ensimmäiset rocotot haaroittuvat nyt noin neljän viikon ikäisinä ja samalla kasveihin muodostuu ensimmäiset kukkanuput nyt jo kuukauden ikäisinä. Kasvit ovat kasvaneet hyvin epätasaisesti koska itämisajat ovat olleet joillakin lajikkeilla kuukauden luokkaa. Osa uusista lajikkeista on itänyt vasta tammikuun puolella uusintaidätysten myötä. Parhaiten ovat lähteneet kasvuun useimmat perulaiset rocotot joita kasvatin viime vuonna ensimmäistä kertaa.


Rocoto Cuzco Manzano Amarillo on viiden sentin mittainen taimi jonka juuristo on kehittynyt normaalisti. Ensimmäinen kukkanuppu on muodostunut hyvin aikaisin ja juuri tuohon haaroittumiskohtaan, näin aikaisin tulevat nuput eivät välttämättä edes aukea vaan tippuvat luonnollisesti pois, koska kasvit ovat vielä hyvin pieniä.

Pube Moisio



keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Perulaiset rocotot- yhteenveto vuodesta 2017

Yhteenvetoa kasvatuskaudesta en ole blogiin koskaan ennen tehnyt. Viime kaudella oli kasvatuksessa 28 uutta Perusta tuomaani rocotolajiketta, joten kausi oli hyvinkin poikkeuksellinen, ja tämän vuoksi hieman yhteenvetoa näiden uusien lajikkeiden menestymisestä Suomessa.

Yksi lajike kuoli jo idätysvaiheessa ja Rocoto Puno Rojo sai jonkun kasvitaudin kesällä ja kaikki uudet versot kuivuivat. Kasvi on edelleen leikattuna elossa, mutta satoa ei tullut. 26 lajikkeesta sen sijaan tuli satoa.

Rocotokausi 2017 oli loistava, paras kaikista. Monista kasveista oli heikompia varataimia, joten kasveja oli kymmeniä. Satokiloja en enää julkaise, mutta sitä tuli enemmän kuin koskaan aiemmin olen saanut minään vuonna mistään chililajeista. Satokausi oli myös valtavan pitkä, heinäkuusta joulukuuhun ja vieläkin on podeja kolmessa kasvissa Euro-Serren kasvihuoneessa. Perulaiset rocotot kasvoivat ensimmäistä vuottaan Suomessa kahdessa kasvihuoneessa, ulkona pihalla lähinnä talon päädyssä, sekä muutama kasvi mökillä Turun saaristossa meren rannalla.

Jättirocotoista on blogissa ollut runsaasti juttua, ja ne ovat nyt todellisuutta, kun yli 150 gramman hedelmiä tuli parisenkymmentä ja yli 100 gramman hedelmiä pitkälti toistasataa. Tämän vuoksi Rocoto Rellenoita eli täytettyjä rocotoja valmistettiin lähes 100 kpl viime syksyn aikana.

Ulkokasvit onnistuivat erinomaisesti vaikka vielä heinäkuussa lähes kaikki podit olivat raakoja ja hävisivät valtavien vihermassojen sekaan.

Talon päädyssä räystään alla Rocoto Cuzco Manzano Amarillo tuotti suurimman sadon mitä ulkokasvi on minulla koskaan tuottanut, noin 13,5 kg. Kasvin siirsin kasvihuoneeseen syyskuussa ja loppusato kypsyi ja kehittyi siellä, kaikki hedelmät saivat alkunsa kuitenkin ulkona. Itse kasvi oli kooltaan kuitenkin vain alle 2 metriä, mutta niin täynnä satoa kuin vain voi kokoonsa nähden olla. Cuzcolainen rocoto kasvoi pienessä autopotissa jossa kasvualustana turve/kookos seos.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillon podit olivat myös hyvin erikoisia, monet pitkälti yli 100 grammaisia vaikka kyseessä ei ole jättirocoto. Erilaisia muotoja ja keltaisen värisävyjä saman kasvin podeissa oli useita, vastaavaan en ole koskaan törmännyt minkään chililajin lajikkeen kanssa. Varjossa kypsyneet podit jäivät hyvinkin vaalean keltaisiksi, lähes valkoisiksi.

Monexin kasvihuoneessa amppelissa Rocoto Puno Pica Orange tuotti lopulta lähes 10,5 kg satoa. Pääsato kypsyi hyvin myöhään lokakuussa.

Rocoto Pico Mucho oli jättirocotojen aatelia ja erittäin tulinen rocotoksi. Rocoto de la selva Oxapampan ohella parhaita jättilajikkeita, vaikka yli 150gr podeja tuli nyt vain muutama.

Rocotoja kypsymässä ulkokaapissa elokuussa.

Useita jättirocotolajikkeita

Yhteenvetona voisi todeta että rocotot viihtyivät erittäin hyvin kunhan kasvatusolosuhteet vain olivat kunnossa. Lajikkeista voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta blogin lajike-esittelystä selviää ehkä olennaisin.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Idätyksiä - chinenset ja baccatumit

Tänään loppiaislauantaina alkoivat sitten kauden seuraavat chili-idätykset kun chinenset ja baccatumit menivät idätysboxiin. Neljä lajiketta molempia sekä yksi frutescens, lajikkeet löytyvät tuolta blogin "chilit 2018" -välilehdeltä.

Idätykset tuli nyt aloitettua jo varsin aikaisin ihan varmuuden vuoksi kun lähes kaikkien lajikkeiden siemenet ovat uusia joten idätysajat voivat olla pitkiäkin. Sekä chinensien että baccojen kahden lajikkeen siemenet ovat alkuperäisiä etelä-amerikasta, Brasiliasta ja Perusta. Aji Amarillo C.baccatum on oikeastaan ainoa tuttu lajike minulle ennestään ja siemenet ovat peräisin Perun pääkaupungista Limasta. C.chinense Pimenta Ouro taas on brasilialainen lajike ja varsin mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Kasvatuslistalle pääsi vielä mm. C.frutescens Cabai Burung Ungu.

Aji Charapita C.chinense tuli kylvettyä jo joulukuun alussa ja taimella on ikää nyt noin kolme viikkoa. Aji Charapita on oikeastaan villi chinense jonka siemenet ovat myös kotoisin Perusta, jossa se kasvaa Amazonin alueella.

torstai 4. tammikuuta 2018

Rocototahna - Rocotot keittiössä

Yksi varsin mielenkiintoinen ja loistava chilijaloste jota viime syksynä valmistin oli rocototahna eli rocoto paste. Kyseessä on tahna, joka tehdään vain yhden rocoton hedelmälihasta ilman että siihen lisätään mitään muita makuaineita tai mausteita.

Tahnan valmistuksen työläin vaihe on hedelmälihan irroittaminen rocoton kuoresta eli nahasta, jolloin rocoton maku saadaan esiin kaikkein aidoimmin. Rocototahnaa olen tehnyt pääasiassa isokokoisista lajikkeista jotka ovat paksulihaisia ja hedelmälihaa on runsaasti.

Hedelmät perataan ensin eli rocotojen podit halkaistaan ja niistä poistetaan siemenet. Sen jälkeen  niitä keitetään kymmenisen minuuttia niin että hedelmien puolikkaat ovat pehmenneet kypsiksi. Tämän jälkeen hedelmälihasta kuoritaan terävällä veitsellä päälinahka pois. Yleensä olen vielä siivilässä valuttanut ylimääräisen keitinveden pois ennen nahan irroittamista.

Rocoton hedelmäliha laitetaan blenderiin ja mukaan olen lisännyt hieman ruokaöljyä jotta tahnasta tulee tiiviimpää ja helpompaa käyttää. Rocotomassaa ei tarvitse montaa sekuntia blenderissä sekoittaa kun siitä tulee paksua, samettista tiivistä tahnaa joka on valmista purkitettavaksi ja heti käytettäväksi.

Rocototahnaa tein kuluneena syksynä kuudesta eri rocotolajikkeesta. Kussakin tahnassa on siis puhdas hedelmälihan maku vain yhdestä rocotolajikkeesta. Tämä on yksi parhaimpia tapoja päästä vertailemaan juuri eri rocotolajikkeiden makuja. Tahna sopii käytettäväksi erittäin hyvin juuri leivän päällä. Itse olen nauttinut tahnoja lähinnä hapankorpun päälle levitettynä, mutta toki sitä voi myös lisätä kaikkiin ruokiin. Koska rocotoja on keitetty, niin rocoton polte myös lievenee tahnassa jonkin verran.

Nahan irroittaminen hedelmälihasta on osoittautunut varsin hankalaksi toimenpiteeksi ja parhaiten se lähtee irti ehkä keitetystä hedelmästä, hukkaprosentti tosin on ollut varsin suurta. Runsaasta kilosta rocotoja saa tehtyä vain pienen purkillisen aitoa rocototahnaa. Eri rocotolajikkeiden välilläkin olen huomannut eroja nahan irtoamisen suhteen, jostakin lajikkeista se saattaa irrota helpommin kuin toisesta.

lauantai 30. joulukuuta 2017

Satoa kasvihuoneesta

Kasvihuoneesta tulee vielä satoa vaikka vuosi on jo lähes lopussa. Huoneen lämpötila on ollut viime viikot alle +10 asteessa, huoneessa on vielä muutama rocoto, jotka ovat kypsyttäneet hedelmiään joulukuussa. Rocotojen suhteen kausi on ollut kaiken kaikkiaan aivan uskomattoman hyvä. Perulaiset lajikkeet ovat viihtyneet todella hyvin suomen olosuhteissa niin ulkona kesällä kuin kasvihuoneissakin.

Aurinko ei enää ole hedelmiä kypsyttänyt, joten sadon laatu ei ole enää ihan parasta mahdollista. Erityisesti Rocoto Orange Ollantaytambon hedelmissä on siitä huolimatta ollut ihan mukavasti potkua, kirpeyttä ja makuakin, joten ihan turhaa ei ole hedelmien kypsyttäminen näin myöhään.


torstai 28. joulukuuta 2017

Sitruunoita kasvihuoneesta

Viimeisetkin omat sitruunat ovat vihdoin kypsyneet viileässä kasvihuoneessa ja mukavasti vielä tämän vuoden puolella. Sitruunat alkoivat kehittyä joskus alkukeväällä ja kovin montaa niitä ei nyt tullut. Ensi keväänä kaikki sitrukset pääsevät uusiin paljon suurempiin ruukkuihin, joten satoa voi olla odotettavissa ehkä enemmän jatkossa...toivon mukaan.

Itse kasvatetut sitruunan hedelmät ovat erittäin hyvänmakuisia, kirpeitä, raikkaita ja mehukkaita, vaikka nämä ei kooltaan kovin suuria olekaan. Omat sitruunat eivät ole myöskään yhtään happamia, kuten usein kaupasta ostetut ovat. Voinkin todeta olevani erittäin tyytyväinen tähän vaatimattomaan satoon kun hedelmiä on tullut tänä syksynä 6 kpl.