tiistai 21. marraskuuta 2017

Kausi päättyi saaristossa

Rocoto Cuello Rojo Ollantaytambo
Rocotokausi saaristossa päättyi marraskuussa. Viime viikonlopun käynti mökillä lähes kuukauteen paljasti karun ja varsin odotetun näyn. Molemmista jäljelle jääneistä rocotoista oli vain paljas ranka jäljellä. Ensimmäinen pakkaskausi oli lokakuun lopulla jolloin mökillä oltiin viimeksi käyty. Siitä neljä kasvia selvisi kun meri piti rannalla lämpötilan juuri plussan puolella vaikka sisämaassa olikin pakkasta useampi aste. Toin silloin kotiin kasvihuoneeseen Rocotot San Pedro Amarillon ja San Pedro Rojon, joissa oli mukavasti raakileita. Rannalle jäi talvea vasten rocotot Cuello Rojo ja Quantash, jotka sitten ilmeisesti kohtasivat loppunsa marraskuun alkupuolella kun tuli hieman kovempi pakkasjakso.

Paljaassa Rocoto Quantasin varakasvin varakasvissa oli vielä ihan hyväkuntoisia raakileita jäljellä pari kourallista. Podit eivät koskaan ehtineet kehittyä edes täysikokoisiksi ja UV oli kesällä värjännyt niihin varsin mustan värin. Rocotokausi saaristossa päättyi siis marraskuussa, jonakin muuna vuotena ne olisivat voineet selviytyä vaikka jouluun asti.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Juuristo amppeleissa

Monexin kasvihuoneen takaosa on nyt siivottu tyhjäksi ja kolme rocoto-amppelia meni nyt kompostiin, sekä kaatopaikalle on lähdössä 250 litran jätesäkin edestä kasvien kasvustoa. Nyt päästiin tutkimaan millaisessa kunnossa oli rocotojen juuristo amppeleissa.

Kasvualusta kaikissa amppeleissa on ollut sama. Noin 70 prosenttia kookosta sekä lisäksi Kekkilän turvetta ja perliittiä. Juuristo on kasvanut erittäin vahvaksi kaikissa amppeleissa. Kaikki amppelit ovat olleet kesän automaattisen tippukastelun varassa ja turvetta olen käyttänyt mukana lähinnä siksi että jos kastelu pettää, niin se pidättää kosteutta tuolla jonkin verran.

Näissä amppeleissa käyttämäni kookos on ollut Atamin valmistamaa joka on huippulaadukasta markettien vastaaviin verrattuna. Atamin kookosta ja perliittiä saa VP-Luxilta.
Atamin kookoskuitu
Perliitti

Atamin kookosta olen käyttänyt kasvualustana nyt noin parin vuoden ajan ja se on ollut erittäin toimivaa kaikilla chileillä. Satomäärät ovat nousseet noin 20 prosenttia jossa kookoksella lienee merkittävä osuus. Rocoto Puno Pica Orange antoi kookosamppelissa noin 10,5 kg sadon tänä vuonna, joka on jo varsin hyvä satomäärä rocotolle.

Marraskuista sadonkorjuuta kasvihuoneista ja etualalla Rocoto Puno Pica Orangea. Pelkästään marraskuun aikana on jo kerätty pitkälti yli 20 kg satoa kun kasveja on tyhjennetty kompostiin.


torstai 16. marraskuuta 2017

Painavimmat jättirocotot

Tämä chilikausi on ollut todellinen jättirocotojen kausi. Uusista perulaisista rocotoista viisi eri lajiketta teki yli 150 gr hedelmiä ja 10 eri lajiketta yli 100 gr hedelmiä. Yhdeksän näistä lajikkeista toin itse Perusta ja yksi oli saatu toisaalta.

Yhtään yli 200 gr hedelmää en saanut mistään kasvista. Tämä johtuu lähinnä siitä että itselläni kasvien vegetatiivinen kasvu on voimakasta ja ne ovat kooltaan yleensä 2-3 metrisiä, joissa silloin on myös kymmenittäin hedelmiä, tällöin painavimpien hedelmien paino jää yleensä selvästi alle 200 gramman. Kaikkiaan yli 150 gr hedelmiä kasveista tuli kuitenkin kymmenittäin.

Tässä kuvina painavimmat rocotolajikkeet.

Rocoto de la selva Lima teki vähän hedelmiä, mutta joukossa oli lopulta kaksi yli 180 gr. hedelmää.

Rocoto Surquillo 1 oli kauden rocotoista ehkä kaikkein paksulihaisin ja silloin massaa tulee myös helposti. Rocoto Surquillo teki loppukaudesta kaikkein massiivisimmat podit joista monet olivat yli 160 grammaisia.

Giant Rocoto Arequipa oli puntarissa lajikkeista kolmonen ja yli 150 gr hedelmiä tuli kymmenkunta.

Rocoto Peru Rojo oli yksi kauden yllättäjiä. Tämä lajike tuli hankittua siemeninä enkä osannut kuvitella että podit ovat jättirocotoja. Siemenpussin kuvassa oli tavallisen kokoinen ja näköinen puikula rocoto.

Rocoto Pico Mucho oli ehkä kaikkein suurin rocoto jonka ostin Perusta. Uskoisin että alkuperäinen hedelmä painoi yli 250 gr. Itse en saanut läheskään yhtä suuria, mutta yli kaksimetrinen kasvi on antanut jo parikymmentä noin 130gr hedelmää.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo on ollut uskomaton lajike. Tämän ei pitänyt olla eikä se myöskään ole jättirocoto, koska hedelmäliha on ohuempaa kuin monilla muilla lajikkeilla, mutta podit ovat silti olleet valtavia ja painavia. Yli 130 grammaisia hedelmiä on tullut useita ja monen muotoisia.

Rocoto de la selva Rojo Arequipa on muodoltaan ehkä erikoisin jättirocoto jotka yleensä ovat pyöreitä. Tässä lajikkeessa on myös paksu kaulus. Alunperin kategorion tämän de la selva Rojon jättirocotoksi, mutta en ole varma onko se oikeastaan jättirocoto, koska hedelmäliha on ohuempaa kuin muilla jättirocotoilla.

Rocoto de la selva Amarillo Lima on tyypillinen paksulihainen jättirocoto jonka suurin hedelmä painoi tuon 136 gr, ensi kaudella yritetään saada vielä isompia.

Rocoto de la selva Oxapampa on todellinen jättirocoto, vaikka itse en saanut tänä vuonna tuon painavampaa hedelmää. Jopa varsin keskinkertaisen kokoinen hedelmä painoi yli 130 gr. Lähes kaikki Oxapampat joita on tullut kymmenittäin ovat painaneet vähintään 110 gr.

Rocoto Quantash ylitti kuin ylittikin 100 gramman rajan mutta parempaan ei nyt pystytty.

Kausi rupeaa olemaan lopussa, mutta jättirocotoja kypsyy edelleen kasveissa. Mitä pidemmälle syksy on mennyt sitä pienemmiksi jää hedelmien koot, mutta yhä edelleen mm. Rocoto Surquillo on tehnyt satunnaisesti noin 150 gr hedelmiä. Rocoto de la selva Limasta löytyi viikko sitten vielä lähes 170 gramman hedelmä.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Ulkorocotokauden päätös

Pitkälle meni eli lähes marraskuun puoliväliin ennenkuin rocotokausi tuli päätökseen toisessa talon päätykaapissa. Viimeiset viikot kaapissa oli ollut pieni lämmitin joka piti lämpötilan kaapissa juuri ja juuri nollan yläpuolella. Kovimpina pakkaskausina kaapin päällä oli lisäksi pakkaspeite.

Kaapissa oli kolme upeaa perulaisrocotoa NFT-vesiviljelyssä ja kasvit tuli vedettyä ahtaasta oviaukosta ulos ja samalla kerättyä loppusato.

Juuristo oli NFT:ssä tyypillisesti hyvinkin vaatimaton kasvien kokoon ja satomäärään nähden.

Loppusatoa kerättynä ja osa jäi luonnollisesti vihreiksi joita yritän vielä parin viikon ajan kypsyttää.

Rocoto Peru Rojo

Rocoto de la selva Rojo Arequipa

Rocoto San Pedro Orange


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Kasvatusalustojen ja taimiruukkujen pesu ja desinfiointi

Varsinkin monilla chilinkasvattajilla on kohta edessä taas uusi kasvatuskausi ja idätysten aloitukset vielä tämän vuoden puolella. Edellisenä vuonna käytetyt ruukut ja muut kasvatusalustat on syytä pestä ja desinfioida huolella ettei taimikasvatus mene pilalle. Taimipolte, homeet ja muut sienitaudit kun voivat herkästi levitä likaisista ruukuista joita ei ole pesty huolella. Itselläni ei ole koskaan ollut mitään ongelmia taimikasvatuksessa ei tautien eikä tuholaisten suhteen, osittain kyse voi olla hyvästä tuuristakin, mutta idätyksessä käytettävät ruukut pesen aina huolella ennen kylvöjen aloitusta. Tässä muutamia vinkkejä.

Yleensä pesen tarvittavat kasvatusvälineet ja ruukut ensin tavallisella mäntysuopaliuoksella. Tämän jälkeen desinfioin välineet Virkon-S desinfioimisaineella jota monet ammattiviljelijätkin käyttävät.

 
Virkonia saa joko jauheena tai tabletteina, jotka liuotetaan veteen. Vastaavalla desinfioimisaineella käsittelen myös molemmat kasvihuoneet kauden jälkeen huoneiden perusteellisen pesun jälkeen.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2016/10/kasvihuoneen-puhdistus-pesu-ja.html

Virkon-S tabletit liukenee veteen poretabletin tavoin ja kahdesta tabletista saa litran verran desinfioimisliuosta.

Kasvatusalustan ja ruukkuja liotan yleensä vuorokauden verran liuoksessa, jonka jälkeen huuhtelen ne hyvin kylmällä vedellä. Tämän jälkeen ne ovat valmiita otettavaksi käyttöön taimikasvatusta varten. Virkon desifioimisaineita ei saa tavallisista puutarhaliikkeistä vaan ne kuuluvat lähinnä maatalouskauppojen valikoimiin jossa ne ovat kaikkien saatavilla. 

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Kasvualustavertailun yhteenveto

Viime keväänä sain blogin pääyhteistyökumppanilta VP-Luxilta kokeiltavaksi uutta Wilma Cocolite kookos/perliitti seosta, jota on tänä vuonna testattu rocotojen kasvualustana.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=48/543936

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä istutin suuriin ruukkuihin kaksi jättirocotoa. Toiseen tuli Rocoto de la selva Rojo Arequipa, joka sai kasvualustaksi uutta Wilma Cocolite-11 kookosta. Toiseen ruukkuun istutin Giant Rocoto Orange Arequipan, joka sai kasvualustaksi Atamin kookosta.

Molempiin ruukkuihin tuli pohjakerrokseen mukaan turve/perliittiseosta. Koska molemmat lajikkeet olivat erilaiset ja ennestään vieraat, niin mikään tarkka vertailu kasvualustojen paremmuudesta ei ole kyseessä. Kasvit olivat hyvinkin erityyppiset ja antoivat erikokoisia hedelmiä, molemmat olivat kuitenkin varsin satoisia.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2017/04/uusi-kookoskuitu-testiin.html

Kasveista kerättiin eilen viimeiset hedelmät jonka jälkeen ne poistettiin huoneista. Molemmat kasvoivat Euro-Serren kasvihuoneessa vierekkäin toisessa takakulmassa. Kuvassa oikeassa ruukussa oli Giant Rocoto Orange Arequipa jossa näkyy vielä yksi raakile. Molemmat kasvit kasvoivat kesällä huoneen kattoon kiinni eli yli kahden metrin korkeuteen.

Kuvassa kasvien juuristo joka on hyvin samanlaista molemmissa. Oikealla Atamin kookoksessa juuristo on ehkä vähän paksumpaa, mutta vasemmalla Wilman Cocolitessä kasvaneen kasvin juuristo runsaampaa ruukun pohjalla.


Giant Rocoto Orange Arequipan juuristo Atamin kookos ja turve/perliittiseoksessa.

Rocoto de la selva Rojo Arequipan juuristo Wilma Cocolite-11 ja turve/perliittiseoksessa.

Kookosten paremmuudesta on mahdoton sanoa yhtään mitään. Molemmat toimivat chileillä erittäin hyvin ja ovat hyvinkin käyttökelpoisia chilien kasvualustana ilmavuutensa johdosta.

Giant Rocoto Orange Arequipa teki kesän aikana valtavia jättipodeja joiden paino oli keskimäärin 150 gr luokkaa. Hedelmät kypsyivät vaan punaisiksi oranssin sijaan.




torstai 2. marraskuuta 2017

Bradley Smoker

Tänä syksynä chilien savustukseen on tullut mukaan myös uusi savustin Bradley Smoker, joka on kanadalainen laite ja sitä käyttää monet metsästäjät ja kalastajat jotka saaliitaan jatkojalostaa. Laite toimii sekä lämminsavustimena että kylmäsavustimena, kun siihen hankkii tuollaisen alumiiniputkella varustetun boxin savugeneraattorin ja kaapin väliin.

Vanhaa savusampoa en kuitenkaan ole hylännyt, päinvastoin ja sillä olen savustanut edelleen suurimman osan rocotoista tänä syksynä, savusampoa varten tehtyjä savustuskiekkoja kun on vielä runsaasti jäljellä. Savunkehitin savusampo on ollut tuolla laatikossa josta alumiiniputki lähtee kaappiin ja silloin lämpötila ei kaapissa nouse merkittävästi. Syksy on parasta aikaa kylmäsavustukseen kun lämpötila laskee ulkona lähelle nollaa.

Bradleyn oma savugeneraattori syöttää automaattisesti savustuskiekkoja tuolla kylmäsavulaatikossa josta savu kulkeutuu kaappiin. Olen tehostanut viikonloppujen savustusta käyttämällä laatikossa päivisin savusampoa, jonne kiekkoja pitää laittaa manuaalisesti parin tunnin välein ja öisin taas on ollut käytössä Bradleyn omaa savugeneraattori, jonne voi ladata kiekkoja monen tunnin savustusta varten, itse kun tykkään varsin voimakkaasta savuaromista. Tänä syksynä olen käyttänyt pääasiassa leppää, omenaa ja kirsikkapuuta savustukseen.

Jos olen tehnyt savurocotojauhetta, niin Bradleyn kaappiin mahtuu hyllyille parin normaalin kasvikuivurin verran rocotoja eli noin 4-5 kiloa. Kaapissa tulee samalla savustettua myös juustoja. Lämminsavustuksella Bradley on savustanut mm. kirjolohta.