Kasvihuoneet täyttyvät

Kohta vaihtuu kuukausi toukokuun puolelle ja molemmat kasvihuoneet rupeavat olemaan jo tupaten täynnä. Suurin ongelma oli Euro-Serren kasvihuoneen pöydillä, kun kesäksi ulos menevät kasvit olivat jo liian suuria ajankohtaan nähden. Pöydillä olleet rocotot veivät jo liikaa valoa keskellä huonetta olleilta NFT -rocotoilta.

Pöytälevyn saa onneksi kätevästi pois ja kesäksi se puretaankin kokonaan pois. Kaksi tuntia töitä huoneessa ja rocotot sain ilman vahinkoa siirrettyä pöydiltä pois ja nyt ne ovat huoneen lattialla joten valoa tulee huoneeseen taas paljon paremmin ainakin jonkin aikaa. Ainakin osa kasveista pitää saada jo toukokuun aikana siirrettyä huoneesta pois.

Huoneen katossa on ollut myös pari amppelitomaattia huhtikuun ajan ja olosuhteet huoneessa olleet erinomaiset tomaateille. En muista onko koskaan ollut komeampia amppelitomaatteja ajankohtaan nähden. Kasvit ovat automaattisen tippukastelusysteemin piirissa ja samassa linjassa on myös neljä rocotoa tomaattien takana, nämäkin ovat kasvaneet erittäin hyvin huoneen katossa. Tippukastelujärjestelmän huoneeseen toimitti VP-Lux

Huoneen lattialle pöydän rungon alle tuli nelipaikkainen NFT -järjestelmä kuten oli myös viime vuonna, Silloin siinä oli kolme kasvihuonekurkkua antaen valtavasti satoa kesän aikana. Nyt NFT:hen meni yksi tomaatti ja myöhemmin samaan järjestelmään tulee kaksi kasvihuonekurkkua. Tomaattia en ole koskaan ennen vesiviljelyssä kasvattanut ja nyt suurihedelminen Andine Cornue pääsi ensimmäisenä lopulliseen kasvupaikkaansa. Taimi oli ollut jo muutaman viikon Monexin kasvihuoneessa samassa taimi-NFT:ssä kolmen rocoton kanssa ja runko tomaatilla on jo erittäin vahva kasvin kokoon nähden. Lannoituksen suhteen pitää löytää jonkinlainen kompromissi, kun tomaatti pitää vahvemmasta lannoituksesta kuin kurkut.

 Monexin kasvihuoneessa rupeaa olemaan myös ahdasta, kun monet taimikasvatuksessa olevat rocotot ovat väliaikaisesti samassa penkissä kuin tomaatit, jotka nyt on kaikki istutettu kasvihuoneen maapenkkeihin.

Runkotomaatit istutin kasvihuoneeseen pari viikkoa sitten ja lähes välittömästi monet lajikkeet rupesivat tekemään hedelmää. Kuvassa runkotomaatti Erk ja näillä näkymin ensimmäiset isot tomaatit nautitaan juhannuksen aikoihin. Amppelitomaateista satoa rupeaa saamaan mahdollisesti jo toukokuun aikana.

 Runkokirsikkatomaatti Pink Charmerissa on myös jo pieniä tomaatinalkuja tulossa.

Suurikokoinen runkotomaatti Pohjanmaa Kaunitar pääsi myös tällä viikolla maapenkkiin.

Perulainen kevät

Viime syksyn matka Peruun oli ehdottomasti hienoin matkakokemus ikinä. Kyseinen matka elää mielissä pitkään mm. yli tuhannessa valokuvassa ja monissa videoissa, mutta erityisesti kyseistä matkaa muistelee lukemattomien kasvien kautta jotka tulivat Perusta Suomeen siemeninä.

Tämän vuoden teemahan on Peru kasvihuoneissa, sama teema tulee jatkumaan kesällä myös huoneiden ulkopuolelle, kun useat perulaista alkuperää olevat kasvit muuttavat pihalle ja kasvimaalle.

Perulainen musta maissi Cuzcosta, useimpien siemenien itämiseen meni vain runsaat kaksi vuorokautta ja tavoite kymmenestä kasvista on jo saavutettu. Maissit tulee kesällä kasvimaalle neliön laatikkoon.

Ensimmäinen testi-idätys perulaisella maissilla tehtiin huhtikuun alussa menestyksekkäästi ja kasvi on hyvässä kasvussa.

Pieniä vasta-itäneitä kvinoan taimia

Kvinoa oli Inkojen suosituin viljelykasvi. Kvinoaa viljeltiin Andien laaksoissa maissin ohella. Minun kvinoat eivät ole Perusta kotoisin, siemenet löysin pari kuukautta sitten Turun kasvitieteelliseltä puutarhalta, ja näillä kasveilla voi olla sukujuuret suomeen ja todella lähelle. Kvinoaa kun kasvatetaan täällä Varsinais-Suomessakin eräällä maatilalla varsin lähellä omaa asuinpaikkaa ja tiedä vaikka siemenet johtaisivat suomalaiselle pellolle.

Tässä jännityksen aihetta lähiviikoille ja perulainen peruna Cuzcon Mercado de San Pedrosta. Kolmesta eri perunalajikkeesta iti ilmeisesti vain yksi ja helmikuisessa kasvihuoneessa ei vielä valoa riittänyt ja keväämmällä ollut taas liiankin lämmintä kasvihuoneessa perunalle, joten varret ovat pitkiä roikaleita eikä kovin kummoisia. Varmaankin vappuna kurkistan luukkuun sisälle mitä tuolta voi löytyä.

Rocoto Puno Amarillo. Podi tuli hankittua Mercado Central Punosta ja kasvi kasvanut hyvin ja täynnä kukkia, podeja tulee jo kymmenittäin.

Rocoto Puno Rojo. Punainen rocoto Punosta joka ei kuki vielä vaan lähinnä vain kasvaa vaikka ensimmäiset nuput muodostumassa, kasvi päätyi lopulta amppelissa kasvihuoneen päätyseinälle viiniköynnösten sekaan. Alimman lamoavan haaran ja pisimmän harjalla jo olevan pystyhaaran välinen etäisyys jo lähes kaksi metriä.

 Rocoto Machu Picchu Rojo jolla ehkä kaikkein suuri tunnearvo Perusta tuoduista rocotoista. Podi kun tuli hankittua yhden maailman kuuluisimman paikan juurelta Aquas Calientesin torilta, jossa podin möi nuori intiaanityttö, joka tulee aina mieleen kun tätä kasvia katselen. Hän kun oli mahdollisesti Tahuntisuyon kaukainen jälkeläinen.

Rocoto Cuello Rojo Ollantaytambo. Siemenet erikoisimmasta rocotonpodista jonka olen koskaan nähnyt. Ollantaytambon pieni kaupunki oli yksi matkan helmi jonka pieneltä torilta podin löysin. Ollantaytambo on kaupunki vuorten juurella jossa turisteista huolimatta oli perulaista maalaistunnelmaa. Siellä mm. koirat, kanat ja kukot juoksivat pisin tien pientareita vapaina ja valtoimenaan. Erityisesti silmiin pisti vapaana kulkevat koirat kaupungin keskustassa.

Rocoto Pico Mucho joka oli ensimmäinen jättirocoto joka löytyi Perusta ja pääkaupunki Limasta. Täystyrmäys heti ensimmäisenä aamuna Mercado de Surquillossa.

Rocoto de la selva Amarillo Lima. Keltainen jättirocoto löytyi viimeisenä päivänä ja samasta Liman kauppahallista. Valtavat kukkanuppuryppäät ovat ällistyttäviä joita en ole koskaan ennen nähnyt rocotoissa.

Kuten yllä olevista kirjoituksista voi päätellä, niin tunnearvo kasveihini on valtava kun kaiken on itse hakenut maapallon toiselta puolelta, varsinkin kun jokaisen kasvin pystyy jäljittämään oikealle myyntipöydälle eri puolilla Perua. 

Kukkia kasvihuoneessa

Kukista ei ole pahemmin ollut juttua blogissa varsinkin kun chilit vievät lähes kaiken huomion tänä vuonna, mutta toki niitäkin kasvatetaan. Euro-Serren kasvihuoneessa on talvehtinut pelargonioita ja hortensioita, jotka nyt aloittavat kukinnan ruukuissaan. Pikkuhiljaa kukatkin saavat aina silloin tällöin lannoitetta ja olosuhteet kukkien kasvatukseenkin ovat mitä parhaimmat kasvihuoneessa tällä hetkellä.

Kesäkukkien taimikasvastusta. Ahkeraliisojen kanssa itäminen oli surkeaa kun oli ilmeisesti vanhoja siemeniä ja vain jokunen pieni sirkkataimi nyt tulossa. Iso-köynnöskrassit tulee pihalle kukkapenkkiin kesällä ja harmaassa plugboxissa kasvaa samettikukkia, jotka pian kaipaavat koulintaa isompiin ruukkuihin.

Limen värinen talvehtinut hortensia aloittelee kukintaa. Hortensiat päätyvät kesällä terasseille.

Ensimmäinen pelargoni kukkii

Kevään ensimmäiset salaatit tulossa

Peru osa 4, Puno ja lago Titicaca

Arequipan jälkeen matkan seuraava kohde oli Puno, jonne matkaa oli runsaat 300 kilometriä Juliacan kaupungin kautta. Kun Arequipan ulkopuolelle päästiin, niin ensimmäinen tunti bussilla oli huimaa nousua vuorille ylös. Matkalla näkyi ristejä ja muistomerkkejä tien varrella, jossa ei pahemmin kaiteita tunnettu. Alkumatka hieman hirvitti, mutta kun päästiin ylös, niin loppumatka taittui kauniilla ja karuilla vuoristotasangoilla.  Bussi meni Juliacan kautta, jossa on myös lentokenttä, mutta osa kaupungista oli kuin pommitusten jäljiltä, rähjäinen ja kadut täynnä kuoppia eikä mitään asfalttipäällystettä edes keskustassa, mutta mielenkiintoinen kokemus silti bussin ikkunasta nähtynä.

Punon keskustaa

Monelle chilinkasvattajalle Perun kaupunki Puno on tullut tutuksi yhdestä chililajikkeesta, Rocoto Peru Puno Markista. Siemenkauppiaan keksimä nimi ei paljon muuta chilistä kerro kuin että se on Punon torilta. Punon torilta tai tarkemmin sanottuna Mercado Central Punosta toin neljä täysin erilaista ja eriväristä rocotoa. Yksi on varsin erikoinen väriltään ja hyvin vaalean keltainen.

Puno levittäytyy myös läheisille vuorenrinteille.

Puno on satamakaupunki Titicaca järven rannalla, joka on maailman korkeimmalla sijaitseva purjehduskelpoinen järvi. Punossa oltiin korkealla, todella korkealla eli 3800 metrin korkeudessa. Vaikka päivällä oli aurinkoista ja kuumaa, niin auringon laskiessa myös lämpötila laski todella nopeasti kun oltiin näin korkealla. Mitään ihmeempiä oireita vähähappisesta ilmasta ei meille Punossa ja Titicacalla tullut, joka ehkä johtui runsaasta coca teen nauttimisesta, sitä kun kehotettiin juomaan runsaasti näin korkealla.

Coca teepöytä hotellilla

Punossa oltiin kaksi yötä ja lähes koko päivä vietettiin Titicaca järvellä. Itse kaupunkiin oli aika vähän aikaa tutustua ja mercadossa käytiin pariinkin otteeseen kun se oli vielä todella lähellä hotellia.

Mercado central Puno

Rocotoja Punossa

Punossa oli varsin runsaasti rocotoja ja muitakin chilejä tarjolla, mutta ei yhtään jättirocotoja, joka oli ihan luonnollista koska oltiin näin ylhäällä, pienikokoisemmat lajikkeet kasvavat näin korkealla ja kylmässä, jätit taas de la selva -tasankovyöhykkeillä.

Veneretkellä Titicacalla. Ayamara -intiaanien asut ovat värikylläisiä.

Titicacalla käytiin myös Uros saarilla, jotka ovat intiaanien kaisloista rakentamia kelluvia saaria. Kaisloista rakennetut saaret tosiaankin heiluivat kun siellä käveli ja tunne oli jotenkin epätodellinen. Saaret ovat ankkuroitu köysillä ja paaluilla järven pohjaan ja nykyään tämä paikka vaikuttaa lähinnä turistirysältä, vaikka siellä alkuperäiskansa vielä asuukin. Tarina kertoo että saaret saivat alkunsa lähes 800 vuotta sitten kun rannalla asuneet intiaaniheimot kyllästyivät Inkojen jatkuviin hyökkäyksiin. He pakenivat Inkoja järvelle ja rakensivat kaisloista saaret, jotta saivat asua rauhassa.

Korkea Taquile saari oli sen sijaan ihan aito saari. Näkymät Titicacalle olivat huikeat, kuvassa horisontissa jossain on Puno ja Perun Andit, saaren toiselta puolelta näkyy pelkkää järveä ja jossain tulee vastaan Bolivia, jolle osa järvestä kuuluu. Oli vaikea ensin uskoa että näin korkealla vuoristossa on valtava järvi, joka näytti kuin olisi ollut meri. Taquilella en chileihin törmännyt eikä sitä ollut siellä ruuassakaan. Punossa ja Titicacalla oli sama ongelma kuin lähes joka puolella Perua. Nähtävää oli ihan liikaa kun aikaa kaikkeen taas oli ihan liian vähän. Punon kaupungista jäi kuitenkin hiukan valju ja sekavanoloinen kuva. Punon ympäristökin on varsin karua seutua rehevään Cuzcoon verrattuna, mutta toista on Titicaca –järvi, joka on seudun helmi upeine saarineen.

Lammaspaimen lampaineen Taquilella

Tomaattipenkkien lämmitys

Viimeisen viikon suurin ongelma on ollut tomaatintaimien liian suuri koko. Useimmat taimet olivat jo niin suuret että ne kaatuivat jatkuvasti maitopurkeissa, joten kiirastorstaina tuli hetken mielijohteesta ajatus istuttaa osa tomaateista Monexin kasvihuoneen etelän puoleiseen kasvupenkkiin jo pääsiäisenä, tämän vuoksi penkit piti vielä lämmittää varmuuden vuoksi. Tuskinpa koskaan aikaisemmin olen tomaatteja istuttanut kasvihuoneen maapenkkeihin vielä huhtikuun puolessa välissä, yleensä istutusaika on vakiintunut huhti-toukokuun vaihteeseen.

Penkin etumaiseksi tomaattilajikkeeksi pääsi Erk, joka on kymmenen vuoden aikana valikoitunut parhaaksi isoksi runkotomaattilajikkeeksi. Vieressä on Tres Cantos, joka on myös hyvä ja suurehko runkotomaattilajike ja siemenet toin Madeiralta monta vuotta sitten. Seuraavana uutuus Orkado F1, joka on myös normaalikokoinen runkotomaattilajike. Heinz 2635 on tiivismaltoinen luumutomaatti jota olen kerran aikaisemmin kokeillut heikolla menestyksellä. Penkin päätypaikan sai Pink Charmer F1, joka on uusi runkokirsikkatomaattilajike, joka nyt tänä vuonna korvasi Sungoldin. Kirsikkatomaatit ovat yleensä menestyneet hyvin tuolla huoneen päädyssä, josta pitkän rungon voi johtaa huoneen harjalle.

Kasvihuoneen pohjalle on joskus upotettu lähes sata metriä maalämmityskaapelia. Pistin torstaina lämmityksen päälle ja vielä styrox levyt penkkien päälle. Penkkien lämmitys oli päällä runsaat puoli vuorokautta ennen tomaattien istutusta. Tomaatit istutettiin pitkäperjantaina.

Termostaatilla lämmitystä voi säätää ja nyt penkkien lämpötila on jo pitkälti yli +10 astetta, lämmitys saa olla päällä nyt parisen vuorokautta. Kasvihuoneen pohjoisenpuoleinen penkki on vielä taimikasvatuskäytössä rocotoille ja lopuille tomaateille.

Tomaatit istutin maapenkkeihin vanhan kaavan mukaan ja kuopan pohjalle tuli narua, jonka päälle taimipaakku. Narua kiedoin nyt taimen ympärille jotta saan varren suoraan. Jatkossa kun tomaatit kasvavat, niin runko sidotaan naruun tomaattiklipseillä. Kaikissa istutetuissa taimissa oli jo kukkia muodostunut, mutta ei raakileita.
Blogissa on tomaatinkasvatusohjeet parin vuoden takaa, joihin linkit vielä tässä.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2015/03/tomaatinkasvatuksen-b-c.html
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2015/05/tomaatinkasvatuksen-b-c-taimien-istutus.html

Pink Charmer F1

Ensimmäiset raakileet amppelitomaatti Terenzossa.

Euro-Serren kasvihuoneeseen menee tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa tomaatteja kasvatukseen, lähinnä muutama amppelitomaatti, sekä Andine Cornue NFT-vesiviljelyyn.

Hyvin on viihtynyt amppelitomaatti Tumbler myös Euro-Serren huoneessa, jossa se on roikkunut huoneen katossa muutaman viikon ajan. Siemenet tuli kylvettyä aika tarkkaan kaksi kuukautta sitten.

Wilma käynnistyi

Viime kaudella hienosti toiminut vesiviljelylaittteisto Wilma Small Wide 8 on taas laitettu Euro-Serren kasvihuoneessa toimimaan.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2016/03/wilma-small-wide-8.html

Wilma on samassa paikassa kuin viime vuonna kasvihuoneen päätyseinällä. Kasvit ovat tuolla varsin vaatimattomia kun lähes kaikki panostukset on tämä vuonna laitettu perulaisiin rocotoihin. Wilmassa on nyt sitten kaikki loput kolme chililajia jotka saivat siirron Wilmaan suoraan Nutriculture X-Stream taimihydrosta jossa vielä jäivät lähes kokonaan Naranjillan 50 senttisten lehtien jyräämäksi. Edessä vasemmalla on Aji Limon Yellow c.chinense ja tyhjän ruukun toisella puolella Leek c.annuum. Aji Amarillo c.baccatum on kaikkein vaatimattomin chili ikkunarivin oikeassa reunassa. Lisäksi Wilmassa on kolme ylimääräistä rocotoa ja basilika, yksi paikka on tyhjä ja siihen pitäisi vielä jotain keksiä.

 Leek teki taimihydrossa jo jopa podeja ja se tulee olemaan ensimmäinen chili joka tänä vuonna antaa satoa.

Hailean vedenlämmitin on nyt ollut käytössä pari kuukautta ja se on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi laitteeksi.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2017/01/kasvatustarvikkeita-ensi-kauteen.html

Kuukauden se piti lämpimänä Monster NFT:n yli 200 litran resoa ja lisäksi olen sillä lämmittänyt vettä muissa isoissa vesiviljelylaitteistoissa kun ne on otettu käyttöön. Wilman 85 litraan säiliöön kannoin ulkoa tynnyreistä jääkylmää vettä, jonka vedenlämmitin lämmitti muutamassa tunnissa n. 16 asteiseksi. Tämä nopeutti huomattavasti laitteiston käyttöönottoa kun jääkylmää vettä ei ole hyvä kasveille antaa.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=171/675

Peru osa 3, Arequipa - Perun merkittävin rocotokaupunki

Arequipaan saavuttiin yöbussilla Nazcasta, josta matkaa oli 565 km. Bussi lähti kymmenen aikoihin illalla ja Arequipaan saavuimme aamulla kahdeksan aikoihin. Tämä oli ainoa etappi Perussa joka jäi näkemättä kun matkustimme yöllä. Arequipa oli myös ensimmäinen kaupunki Andeilla, ja se on noin 2300 metrin korkeudella Colga –kanjonin kupeessa, joka on maailman syvin kanjoni, syvempi kuin kuuluisa Grand Canyon Yhdysvalloissa. Arequipasta tehdään retkiä Colga –kanjonille, mutta me vietimme kaksi päivää kaupungissa totutellen korkeaan ilmanalaan, jota helpotti Coca tee, Coca teetä kun oli rajattomasti tarjolla kaikkien Andien kaupunkien hotelleissa.

Cruz del Sur -yhtiön loistobussin alakerta, jossa kelpasi matkustaa yöllä. Matkustajille oli tarjolla myös tyyny ja huopa. Penkkien selkänojat kaatuivat lähes makuasentoon.

Hotelli oli upealla paikalla ihan kaupungin keskustassa, taustalla näkyi kaupungin silhuettia koristava El Misti –tulivuori. Maaperä Arequipan seudulla on erittäin tuliperäinen ja tämä Perun toiseksi suurin kaupunki on vuosien saatossa kasvanut lähes tulivuoreen kiinni. Tiedemiesten mukaan suuri osa kaupungista on vaarassa tuhoutua, jos ja kun El Misti päättää joskus purkautua. Ilmasto Arequipassa on lähes täydellinen ympäri vuoden. Päivisin lämpötila kohoaa päälle 20 asteen ja öisin on n. +12-13 astetta, kuin Suomen kesällä parhaimmillaan. Päivällä auringossa oli jopa polttavan kuumaa toisinaan.

El Misti hotellihuoneen parvekkeelta nähtynä.

Kun pääsimme aamulla hotelliin, niin siellä ei kauaa aikaa tuhlattu, vaan lähdettiin suureen kauppahalliin San Camiloon, joka oli alle puolen tunnin kävelymatkan päässä hotellilta. Puhelimen reitityksellä San Camiloon oli helppo löytää ja yhtään harha-askelta ei matkalla otettu.  Matkalla mentiin Placa de Armasin kautta, joka on kaupungin keskustassa oleva puisto. Jokaisessa Perun suuressa kaupungissa on Placa de Armas, joka tarkoittaa asevarikkoa, sillä espanjalaiset konkistadorit säilyttivät siellä aikoinaan aseitaan ihan kaupunkien ydinkeskustassa. Arequipan Placa de Armas oli varmaan kaunein mitä näimme Perussa, monet kaupunkien talot ja kirkot on tehty valkoisesta vulkaanisesta kivestä sillaarista, josta Arequipa on saanut lempinimen White City. Kaunis ja upea kaupunki kaiken kaikkiaan.

Arequipa - Placa de Armas

Matkalla mercado de San Camiloon tajusi että nyt ollaan aivan erityisessä kaupungissa, rocotojen kaupungissa. Ravintoloita oli kaupungissa paljon ja niiden ulko-ovien ruokalistoilla ensimmäisenä maininta ruokalajista ”Rocoto Relleno”, täytetty rocoto. Rocotoja oli tarjolla joka paikassa niin hienoissa ravintoloissa kuin katukeittiöissä. Arequipa on maailmankuulu Rocoto Rellenoista, siellä kun tämä ruokalaji on joskus kehitetty. San Camilo oli suuri lähes jalkapallokentän kokoinen kauppahalli, ja sieltä löytyi valtavan kokoisia jättirocotoja, kuten olin arvellutkin. Rocoto de la selva Oxapampa on kuuluisin Perulaisen kauppanimen omaava jättirocoto, jonka löysin juuri Arequipasta. Arequipasta löysin kahden päivän aikana kaikkiaan kuusi erilaista rocotoa, joiden siemenet tuli kotiintuomisiksi. Lämpimässä ilmanalassa podit rupesivat pilantumaan todella nopeasti, joten siemeniä perkasin hedelmistä iltaisin hotellihuoneessa.

Nämä kaupunkien suuret mercadot ovat erittäin suosittuja ostospaikkoja perulaisten keskuudessa. Ruoka ja raaka-aineet ovat halpoja ja taatusti tuoreita. Runsaudenpula on melkoinen niin erilaisten vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien kohdalla. Lihaa, kalaa, juustoja, leipää ja mausteita, kaikkia löytyy perulaisista mercadoista.

Rocotoja ja Aji Amarilloja San Camilossa

San Camilon hedelmätiskeillä oli tarjolla kaikki mahdolliset tropiikin hedelmät, jotka tuodaan sinne Perun Amazonilta

Ruokalistan rocoto-annoksia

Arequipassa syötiin myös matkan ensimmäinen Rocoto Relleno, joka oli jo elämys itsessään. Alpakan lihalla täytetty rocoto oli loistava ja erityisesti maito/juustokastike oli parasta mitä olin koskaan syönyt. Andien peruna kuului luonnollisesti annokseen.

Ary Guepay -ravintolan Rocoto Relleno tarjoiltiin kiviastiasta, jossa kastike kiehui vielä pöytään tuotaessa.

Uusi kookoskuitu testiin

Blogin yhteistyökumppani VP-Lux lähetti pari 50 litran säkkiä uutta kookoskuitua testattavaksi, tuote on varsin mielenkiintoinen sillä kookokseen on lisätty perliittiä mukaan. Kaupallisessa kookoksessa en ole vastaavaa ennen nähnyt, mutta omiin sekoituksiin olen perliittiä kookoksen joukkoon toki lisännyt.

Tämän uutuustuotteen nimi on Wilma Cocolite-11 ja Wilma Cocolite-22. Wilma Cocolite-11 on tarkoitettu käsinkasteluun, jossa on vähemmän perliittiä joukossa kuin Cocolite-22:ssa, joka taas on lähinnä tarkoitettu tippukastelusysteemeihin vesiviljelyalustaksi.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=48/543936

 Taimipöydältä löytyi vielä kaksi kovin samanlaista jättirocotoa jotka nyt pääsevät kookostestiin.
Rocoto de la selva Rojo Arequipa ja Giant Rocoto Orange Arequipa. Ensimmäiseen kookostestiin tulee mukaan Wilma Cocolite-11 ja Atamin kookos, johon olen ollut erittäin tyytyväinen ja se toimi mainiosti rocotoamppeleissa viime vuonna. Tänä vuonna Atamin kookosta olen käyttänyt monissa amppeleissa sekä yksinään että perliitin ja turpeen kanssa sekoitettuna. Myös monissa Autopoteissa on nyt Atamin kookosta mukana.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=48/546

Vasemmalla lautasella Wilma Cocolite-11 ja viereisellä Atamin kookosta,

Molemmat kookokset ovat hyvin hienojakoisia ja laadukkaan tuntuisia.

Molemmat rocotot pääsivät samanlaisiin suuriin ruukkuihin, jonne molempiin lisäsin myös hieman turpeen ja perliitin sekoitusta pohjakerrokseen kookokseen sekoitettuna. Kasvit ovat kooltaan nyt hyvin samanlaisia, hyvin haaroittuneet ja kukkanuppuja muodostunut useita molempiin. Toisessa rocotossa on yksi kukka jo auennut. Kasvien lopullinen sijoituspaikka on vielä avoin mutta vierekkäin samanlaisiin olosuhteisiin ne olisi tarkoitus sijoittaa. Jos Euro-Serren huoneeseen jää vain tilaa niin kasvit jää sinne ja mahdollisesti blumat saa hoitaa kasvien kastelun kesällä samoilla lannoitteilla, jotta vertailu olisi mahdollisen tasapuolinen. Lajikkeet eivät nyt ole samat, mutta sille ei voi mitään.

Pääsiäisviikolla olisi tarkoitus laittaa Euro-Serren kasvihuoneeseen vesiviljelylaite Wilma Small Wide 8 toimintaan ja alunperin sinne ajattelin ruukkuihin pelkästään hydrosoraa, mutta ainakin pariin ruukkuun tulee nyt kokeiltavaksi tuota enemmän perliittiä sisältävää kookosta Wilma Cocolite-22. Kasvien kastelu ja lannoitus Wilma -vesiviljelyjärjestelmässä hoituu ajastetusti tippukastelulla.