Savurocototahna - Rocotot keittiössä

Savutahna on klassinen chilikastike jo varmaan kymmenen vuoden takaa. Itse olen savutahnaa tehnyt jo ehkä seitsemän vuoden ajan ja se on ehkä suurin suosikkini chilikastikkeiden osalta, jota myös käytän eniten ympäri vuoden. Alkuperäisen reseptin chilit olen korvannut rocotoilla, joten tämä ei ole oma resepti muuta kuin rocotojen osalta. Savurocototahna on varsin paksu voimakkaasti savunmakuinen ja tahnamainen kastike joka sopii erityisesti liharuokien kanssa. Kesällä käytän savurocototahnaa usein sinapin korvikkeena grillimakkaran päällä.

Savurocototahnan valmistus alkaa luonnollisesti perattujen rocotojen kylmäsavustuksella. Samalla savustan myös kolme paprikaa. Vajaan kahden vuorokauden savustuksen jälkeen rocotot ovat valmiita käytettäväksi tahnaan.

Savurocototahnaan tarvittavat ainekset:
n. 2 kg kylmäsavustettuja rocotoja
1 kg tomaatteja
3 kpl savustettuja paprikoita
Oreganoa yksi kourallinen (mieluummin tuoretta)
Salviaa puoli kourallista (tuoretta)
1 rkl merisuolaa
1 dl etikkaa
vajaat 3dl hillosokeria
0,5 dl ruokosokeria

Erilaisia yrttejä tuoreena tai kuivattuna sekä sipulia voi tahnassa käyttää oman maun mukaan.

Valmistusohje:
10 litran kattilaan lisätään pilkotut tomaatit, paprikat  ja savurocotot. Kun seos rupeaa kattilassa kiehumaan lisään joukkoon yrtit ja suolan. Keitetään miedolla lämmöllä kunnes rocotot ovat pehmenneet, yleensä tähän menee puolisen tuntia. Kun seos on pehmennyt se soseutetaan tasaiseksi tahnaksi tehokkaalla sauvasekoittimella.
Tämän jälkeen tahnaan lisätään etikka ja sokerit. Savutahnaa keitetään vielä miedolla lämmöllä vajaat kymmenen minuuttia jonka jälkeen se on valmista purkitettavaksi. Savurocototahnaan voi myös lisätä teelusikallisen atamonia säilyvyyden parantamiseksi, mutta välttämätöntä se ei ole.
Tahna purkitetaan uunissa kuumennettuihin lasipurkkeihin joihin kierretään kiehuvassa vedessä kuumennetut kannet. Valmis tahna säilötään jääkaapissa jossa se saa tekeytyä usean viikon ennen käyttöä.

Savurocototahnaa teen joka syksy kymmeniä litroja ja se on tomaattikastikkeen ohella suosituin chilituote jota käytetään ympäri vuoden.

Vajaat 10 litraa valmista savurocototahnaa purkitettavaksi

   

Monexin kasvihuoneen syksy

Monexin kasvihuone on lähes kesä-asussa vielä lokakuun lopulla. Huoneesta olen karsinut kasvustoa hyvin vähän toisin kuin Euro-Serren kasvihuoneesta. Ehkä suurin syy on että ei vaan ole jaksanut kun kaikki aika tuntuu menevän sadonkorjuuseen ja sen jatkojalostukseen. Monexin kasvihuoneen katto on myös täysin tukossa rocotokasvustoa. Koko harjan pituudella on lähes puoli metriä paksu tiivis rocotokasvusto joka on peräisin lähinnä rocotoamppeleista.

Kasvihuoneen tomaattipenkit ovat jo kovin ränsistyneet, vielä tuolla tosin kypsyy huonosti joitakin tomaatteja. Pakkasta pakoon huoneeseen tuli myös terasseilta hortensioita, pelargonioita ja yksi monivuotinen muratti pajukorissa.

Rocotot sen sijaan viihtyvät huoneessa jota ei pahemmin ole lämmitetty syksyllä ennenkuin yöpakkaset viime viikolla tulivat. Pohjois-sivustalta on sato pääosin kerätty, mutta valoisammalta eteläsivulta tulee edelleen jatkuvasti satoa. Kylmästä Perun Punosta kotoisin olevat Rocotot Puno Amarillo ja Puno Pica Orange ovat olleet huippusatoisia ja tekevät edelleen hedelmiä ankeista oloista huolimatta.

Rocoto Puno Pica Orangea voisin kutsua todella huippulajikkeeksi joka antaa valtavasti satoa vielä syysmyöhään, vaikka amppelista on kerätty jo useita kiloja rocotoja.

Rocoto San Pedro Orange Cuzcosta ei oikeastaan jää pekkaa pahemmaksi, loistavan makuinen ja erittäin satoisa rocoto Sacred Valleyn Cuzcosta, loppusyksyn uudet podit ovat kehittyneet erittäin suuriksi kylmissä olosuhteissa. Punolaiset ja cuzcolaiset rocotot suorastaan rakastavat rajuja lämpötilojen vaihteluita jollaisiin ne ovat kotiseuduillaan korkeilla vuorillakin tottuneet.

Rocoto Pico Mucho kasvaa huoneen etuovella isossa ruukussa lattialla. Tämä jo lähes kolmemetrinen kasvi on myös yllättänyt satoisuudellaan. Pico Mucho on jättirocoto joka myös kypsyttää hedelmiä edelleen. Vielä tällä hetkellä kypsyneet podit ovat olleet painoltaan yli 130 grammaisia.

Koska kausi sitten päättyy tässä huoneessa, todennäköisesti marraskuun aikana ja kasvustoa en enää sen enempää karsi vaan huone todennäköisesti tyhjennetään sitten kerralla, koska se on nyt niin tukossa monen kasvin kasvustosta.

Euro-Serren kasvihuoneen syksy

Syksy on jo pitkällä ja lokakuukin jo loppupuolella. Euro-Serren kasvihuoneessakin syksy näkyy jo kaikkialla. Aurinkoisina päivinä huone lämpiää vielä yli +20 asteen, mutta muuten tuolla on koleaa ja kosteaa, monet kasvit ja vesiviljelylaitteet pitävät kosteutta yllä eikä aurinko enää kuivata huonetta kuten kesällä. Viiniköynnöksetkin ovat menossa talvilepoon ja pudottavat lehtiään, mutta avocado huoneen keskellä on kasvattanut vartta kesän aikana jo lähelle kolmea metriä.

Jättiläismäinen tomaatti Andine Cornue vetelee jo viimeisiään kasvihuoneen etunurkassa. Viikonloppuna tuli useita kypsiä jättitomaatteja vielä kerättyä, mutta maku ei ollut enää sama kuin kesällä. Muutama raakile on vielä kasvissa ja piakkoin tämäkin kasvi lähtee kohti kompostia.

Kauden lopusta en osaa sanoa vielä yhtään mitään kun perulaiset rocotot tekee jatkuvalla syötöllä satoa vaan lisää. Raakileita muodostuu ja kypsyy sekä satoa kerätään molemmista kasvihuoneista runsaasti viikoittain.

Jättirocototkin antavat satoa vielä jatkuvalla syötöllä ja ehkä suurin loppusyksyn yllättäjä on ollut erittäin paksulihainen Rocoto Surquillo 1

Rocoto Rellenoita tehdään nyt lähes viikoittain ja jättejä riittää pöytään varmaan lähes jouluun asti.

Kasvihuoneen pohjoissivu on jo lähes putsattu sadosta ja viherkasvu lähtee pois varmaan tulevan viikonlopun aikana.

Vanha villichili Lanceolatum sen sijaan heräsi loppukeväällä kuolleista ja viihtyy nyt hyvin syksyn viileydessä.

Savurocotojauhe - Rocotot keittiössä

Blogissa ei ole koskaan ollut ruokaohjeita vaikka kasvihuoneissa kasvatetaan monenlaisia hyötykasveja. Nyt blogissa alkaa sarja erilaisista chili eli rocotojalosteista nimellä Rocotot keittiössä.

Ensimmäisenä esittelen suositun savurocotojauheen valmistuksen. Savurocotojauhetta olen valmistanut jo ainakin viisi vuotta ja sitä on ollut saatavana Chilifoorumin Tori-osiolla jo usean vuoden ajan. Monet chiliharrastajat ovat jo tutustuneet tähän voimakkaasti savustettuun jauheeseen, joka ei ole hirmuisen tulinen.

Kaikki alkaa aina sadonkorjuusta. Savurocotojauheeseen käytän yleensä hieman tulisempia rocotolajikkeita. Rocotoista perataan siemenet pois, jonka jälkeen ne menee kylmäsavustuskaappiin savustumaan pariksi vuorokaudeksi. Yleensä savustan kerralla 3-4 kiloa rocotoja. Savugeneraattori savusammossa käytän yleensä omena- tai leppäpuukiekkoja, kiekko tuottaa savua noin pari tuntia ja sen jälkeen se vaihdetaan uuteen. Tänä syksynä olen kokeillut myös Bradley -savustimen omia savustuskiekkoja savun muodostamisessa kaappiin. Bradleyn kiekot ovat varsin kalliita, mutta laite syöttää niitä automaattisesti vastuksen päälle, joten laitteen savustus toimii yhtäjaksoisesti useita tunteja eli vaikka koko yön.

Savustuksen jälkeen silputut rocotot menevät kuivuriin. Termostaattiohjattua kuivuria pidän ensi noin +50 asteessa muutaman tunnin ja sen jälkeen tiputan lämpöä pikkuhiljaa aina +35 asteeseen. Koko kuivatusoperaatio on erittäin hidasta ja kestää usean vuorokauden.

Kovat ja kuivat rocotonpalasen jauhan hieman hienommiksi ensin käsin morttelilla, koska nykyinen sähkökäyttöinen kahvimylly ei pysty isoja ja kovia paloja jauhamaan hienoksi jauheeksi.

Kuusi tai seitsemän vuotta olen jo käyttänyt chilijauheiden tekoon Krupsin kahvimyllyä, jolla saa tehtyä monenlaisella karkeudella jauheita. Uusimmilla kahvimyllyillä pystyy varmaan jo jauhamaan isompiakin paloja, joissa tämä hienoja jauheita tekevä mylly menee herkästi tukkoon, muuten laite on ollut erittäin luotettava ja laadukas.

Valmista savurocotojauhetta, jossa jauheen eri värisävy tulee käytettyjen rocotojen väristä.

Valmiita savurocotojauhepusseja lähdössä asiakkaille. Jauhetta myyn 10 gramman pussissa hintaan 4 eur/kpl. Savurocotojauhetilauksia voi laittaa minulle vaikka blogin sähköpostiin. 

Airrex AH-300 -syksyn lämmitin

Syksy on jo pitkällä ja kasvihuoneen lämmitinkin on taas tullut käyttöön. Airrex AH-300 -diesellämmitin jäi huoneeseen koko kesäksi, vaikka se piti siirtää huoneesta pois. Se oli koko kesän valmiudessa, ja kun huoneen lämpötila ei laskenut alle 10 asteen moneen kuukauteen niin se ei käynnistynyt kertaakaan. Yksi parhaista ominaisuuksista lämmittimessä on tuo vaivattomuus, kun monen  kuukauden jälkeen se taas käynnistyi kun huoneen lämpötila tippui alle kymmenen asteen, jonne minimilämpö oli asetettu keväällä.
https://www.rexnordic.com/fi/kategoria/diesel-lammittimet

Kuluneella viikolla on ollut erittäin sateista, jonka vuoksi kosteus huoneessa on noussut merkittävästi. Olen nyt muutamana päivänä asettanut lämmittimen käynnistymään kun huoneen lämpötila laskee alle +13 asteen, jotta huoneen kosteutta saa edes hieman laskettua. Aurinkoisena päivänä lämpötila Euro-Serren kasvihuoneessa nousee kuitenkin edelleen helposti yli +20 asteen.

Syksyisen kasvihuoneen suurin ongelma on varmaan kasvitauti nimeltä harmaahome, joka kostealla säällä kehittyy nopeasti itiöistä. Harmaahome pilaa herkimmin hedelmiä ja leviää myös nopeasti kasvien leikkaushaavoista. Syksyllä kasvit ovat heikoimmillaan kun valon määrä muutenkin vähenee.

Itselläni harmaahome ei ole kovin suuri ongelma ollut Euro-Serren huoneessa, vaikka siellä kosteus on rajusti noussutkin varsinkin kuluneen viikon aikana. Chilejä on rajusti leikelty ja pariin haavakohtaan harmaahometta on ilmestynyt, kuten myös huoneen ainoaan tomaattiin. Nämä kaikki kasvit menevät kuitenkin kompostiin kauden jälkeen. Viimeiseen viinirypäleterttuun home on tarttunut kuten kuvasta näkyy.

Amppeleiden kasvualustat

Viime keväänä kun istutin rocotoja amppeleihin niin tein erilaisia sekoituksia kasvualustoihin ja merkkasin ne lapuille ylös. Euro-Serren kasvihuoneen rocotoamppelit päätyivät viikonloppuna kompostiin ja nyt pääsin tutkimaan miten juuristo oli amppeleissa kasvanut. Mitään kasvualustatestiä ei ollut tarkoitus tehdä koska lajikkeet olivat kaikki erilaisia ja myös ennestään tuntemattomia. Kuvan kolmessa amppelissa reunimmaisissa on pelkkää kookosta ja keskellä turve/kookos sekoitusta.

Atamin kookosta sisältäneessä amppelissa oli Rocoto Cuello Rojo Ollantaytambo tehnyt erittäin hyvän ja puhtaan valkoisen juuriston. Kasvi teki myös paljon satoa ja haarojen kärkiväli oli suurimmillaan yli kolme metriä. Amppelissa oli myös perliittiä

Atamin kookos/Kekkilän turve seoksella juuristo ei ole yhtä vahvaa ja runsasta, satoa Rocoto Rojo Ollantaytambo teki kuitenkin mainiosti huoneen harjalla alkusyksystä. Tässäkin amppelissa oli myös perliittiä jonkin verran.

Cannan kookosamppelissa on myös erittäin hyvä ja puhtaan valkoinen runsas juuristo. Jostain syystä tässä kasvanut Rocoto Rojo San Camilo teki heikoiten satoa näistä kolmesta, vaikka oli varsin hyvässä valossa. Lajike oli tosiaan entuudestaan täysin tuntematon.

Euro-Serren kasvihuone koki nyt toisen suuren raivauksen tämän syksyn aikana ja koko huoneen harja raivattiin viherkasvustosta auki sekä amppelit poistettiin.

Tästä huolimatta huone on edelleen täynnä kasveja joissa on runsaasti satoa vielä tulossa.

Jättirocotoja on molemmissa kasvihuoneissa vielä kymmenittäin, suurin osa jo kypsinä ja raakileitakin vielä on kehittymässä.

Rocotosatoa on kerätty tänä syksynä kymmeniä kiloja, mutta sitä vaan riittää vielä, kun koko ajan podeja kypsyy lisää.

Rocoto Rojo Ollantaytambo osoittautui mainioksi lajikkeeksi amppeliin ja kuvassa loppusato.

Sitrukset

Kesä on ohi ja kaikki sitrukset ovat jo muuttaneet takaisin sisälle Euro-Serren kasvihuoneeseen. Kasvit olivat koko kesän ulkona ja oikeastaan ihan oman onnensa nojassa jossa niitä ei varmaan kertaakaan edes lannoitettu, ne saivat lähinnä vain vettä kannusta silloin kun olivat kastelun tarpeessa. Kasvit muuttivat sisälle joskus syyskuun loppupuolella ja nyt ne ovat kasvihuoneessa rocotojen keskellä varsin vaihtelevan kuntoisina.

Kalamondiini on varsin tuuhea, mutta kasvua ei oikeastaan ole tapahtunut eikä kasvi ole edes kukkinut. Lehdet ovat vaalean vihreitä, mikä kertoo ravinnepuutoksesta.

Pieni ja piskuinen Limetti oli sen sijaan koko kesän kasvihuoneen hyllyllä. Siinä on haarat jonkin verran kasvaneet ja hedelmiäkin tulossa useita. Viime talvena sain ensimmäiset limetin hedelmät ja ne olivat erittäin raikkaita ja kirpeitä.

Sitruuna oli koko kesän ulkona kasvihuoneen takana olevan kummun ja huoneen välissä. Valoa se sai vaihtelevasti ja muutaman kerran ruukku pääsi kaatumaankin ulkona. Hedelmiä on tulossa muutamia joista ensimmäinen vaihtaa väriään. Kasvihuoneessa kasvi on nyt puristuksissa Estrelician ja rocotojen välissä.

Sitruunan oma alle 2-vuotias siementaimi oli osan kesästä huoneessa ja osan ulkona. Kasvi ei ole ihmeemmin kasvanut. Se ei ole myöskään kukkinut eikä nuppuja yrittänyt vielä tehdä missään vaiheessa, muuten kasvi on varsin hyväkuntoinen, vaikka sekin kärsii ravinnepuutoksesta.

Chinoton eli mandariinikasvin kanssa tämä vuosi on ollut varsin hankala. Keväällä se tiputti lähes kaikki pienet lehtensä ja kesällä tuholaisetkin vaivasivat sitä. Lehtiä on kuitenkin kasvanut takaisin kesän aikana ja ainakin yksi pieni hedelmänalkukin näyttäisi kasvissa olevan.

Yhteenvetona voisi todeta että sitrukset eivät kovin hyvin ole pärjänneet ihan siitä syystä kun niitä ei ole hoidettu käytännössä yhtään. Muut kasvit ovat vieneet kaiken liikenevän ajan ja huomion.

Lokakuinen sadonkorjuu

Sadonkorjuu perulaisten rocotojen suhteen jatkuu entisenlaisena vielä lokakuussa. Rocotot ovat todellakin hämmästyttäneet tänä vuonna, erityisesti podien koko on useimmilla lajikkeilla ollut todella suuri. Kymmenen eri lajikkeen hedelmän paino on jo ylittänyt 100 gramman rajan.

25 rocotosta on nyt saatu lajike-esittely blogiin valmiiksi ja se löytyy omalta välilehdeltä tuosta otsikkokuvan alta keskeltä. Lajikkeet on esitelty perulaisten kaupunkien mukaan joista ne löytyivät, ja siinä järjestyksessä kuin matkareitti Perussa kulki lähes vuosi sitten.
Perulaiset rocotot - lajike-esittelyt

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo ja suurimmat podit ovat jättirocotojen painoissa vaikka kyseessä ei sellainen ole. Keskipaino on ollut 100 gramman paikkeilla joten kovinkaan montaa podia ei tarvitse puskasta noukkia niin on jo kilo plakkarissa.

Ja loppua ei näy kun satoa on kasveissa vielä kymmeniä kiloja jäljellä osa kypsänä ja paljon vielä raakoina. Kohta ei vaan auringon valoa enää ole riittävästi tarjolla ja sadon laatu rupeaa jo kärsimään, mutta sillä ei ole enää mitään merkitystä kun kaikkea on tullut jo moninverroin enemmän kuin riittävästi.