torstai 4. tammikuuta 2018

Rocototahna - Rocotot keittiössä

Yksi varsin mielenkiintoinen ja loistava chilijaloste jota viime syksynä valmistin oli rocototahna eli rocoto paste. Kyseessä on tahna, joka tehdään vain yhden rocoton hedelmälihasta ilman että siihen lisätään mitään muita makuaineita tai mausteita.

Tahnan valmistuksen työläin vaihe on hedelmälihan irroittaminen rocoton kuoresta eli nahasta, jolloin rocoton maku saadaan esiin kaikkein aidoimmin. Rocototahnaa olen tehnyt pääasiassa isokokoisista lajikkeista jotka ovat paksulihaisia ja hedelmälihaa on runsaasti.

Hedelmät perataan ensin eli rocotojen podit halkaistaan ja niistä poistetaan siemenet. Sen jälkeen  niitä keitetään kymmenisen minuuttia niin että hedelmien puolikkaat ovat pehmenneet kypsiksi. Tämän jälkeen hedelmälihasta kuoritaan terävällä veitsellä päälinahka pois. Yleensä olen vielä siivilässä valuttanut ylimääräisen keitinveden pois ennen nahan irroittamista.

Rocoton hedelmäliha laitetaan blenderiin ja mukaan olen lisännyt hieman ruokaöljyä jotta tahnasta tulee tiiviimpää ja helpompaa käyttää. Rocotomassaa ei tarvitse montaa sekuntia blenderissä sekoittaa kun siitä tulee paksua, samettista tiivistä tahnaa joka on valmista purkitettavaksi ja heti käytettäväksi.

Rocototahnaa tein kuluneena syksynä kuudesta eri rocotolajikkeesta. Kussakin tahnassa on siis puhdas hedelmälihan maku vain yhdestä rocotolajikkeesta. Tämä on yksi parhaimpia tapoja päästä vertailemaan juuri eri rocotolajikkeiden makuja. Tahna sopii käytettäväksi erittäin hyvin juuri leivän päällä. Itse olen nauttinut tahnoja lähinnä hapankorpun päälle levitettynä, mutta toki sitä voi myös lisätä kaikkiin ruokiin. Koska rocotoja on keitetty, niin rocoton polte myös lievenee tahnassa jonkin verran.

Nahan irroittaminen hedelmälihasta on osoittautunut varsin hankalaksi toimenpiteeksi ja parhaiten se lähtee irti ehkä keitetystä hedelmästä, hukkaprosentti tosin on ollut varsin suurta. Runsaasta kilosta rocotoja saa tehtyä vain pienen purkillisen aitoa rocototahnaa. Eri rocotolajikkeiden välilläkin olen huomannut eroja nahan irtoamisen suhteen, jostakin lajikkeista se saattaa irrota helpommin kuin toisesta.

2 kommenttia:

  1. Varmasti mielenkiintoisia makuelämyksiä, joissa vaiva palkitaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä monista chileistä hienoja makuja löytyy ja erityisesti rocotojen makumaailma on aivan omanlaisensa. Usein chileihin tottumattomat aistii vain ensin voimakkaan poltteen, tämän vuoksi chileihin tutustuminen kannattaa aina aloittaa miedoimmista lajikkeista joihin monet rocototkin yleensä kuuluvat, supertulisia en itse enää kasvattele enkä pahemmin käytä.

      Olen lukenut blogiasi ja mm. postauksiasi chilikirjasta ja Fataliin siemeniä. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan nyt myös chilin kasvatusta kun olet saanut erittäin laadukkaita lajikkeita.

      Poista